Työnohjausprosessi

Voimavarakeskeinen työnohjaus tukee ammatillista kasvua ja työhyvinvointia sekä yksilön että työryhmän tasolla. Se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä työn äärelle, jäsentää kokemuksia ja tarkastella ajattelua, tunnetta ja toimintaa suhteessa omaan työhön ja ympäristöön.

Johtajalle työnohjaus tarjoaa harvinaisen tilan, jossa voi ajatella ääneen ilman arviointia. Se tukee reflektiivistä johtajuutta, auttaa tunnistamaan päätöksenteon ristipaineita ja kirkastamaan omaa johtajuutta suhteessa organisaation odotuksiin, tavoitteisiin ja ihmisiin.

Työnohjaajana pyrin elämään ohjauksessa todeksi niitä periaatteita, joita haluan asiakkaankin työssä vahvistaa: reflektiivisyyttä, kuuntelevaa vuorovaikutusta ja uskallusta katsoa asioita eri suunnista. Tarkastelen työelämän tilanteita usein kertomuksina tai näyttämöinä – hetkinä, joissa vuorovaikutus, roolit ja tulkinnat kietoutuvat toisiinsa. Näin voi avautua tilaa ymmärtää tilanteita syvemmin, ei vain yksittäisinä tapahtumina vaan osana laajempaa dynamiikkaa.

Ohjauksessa voidaan pysähtyä myös niiden kysymysten äärelle, jotka liittyvät organisaation rakenteeseen, perustehtävään, johtajuuteen ja vuorovaikutukseen. Kun näiden välinen suhde tulee näkyväksi, syntyy mahdollisuus yhteiseen oivallukseen ja rakentavaan liikkeeseen.

Työnohjausprosessi etenee usein seuraavien vaiheiden kautta. Monet niistä toteutuvat paitsi koko prosessin aikana, myös yksittäisten ohjauskertojen sisällä.

1. Luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentaminen

Ensitapaamiset keskittyvät turvallisen ilmapiirin luomiseen. Sovitaan yhdessä tavoitteista, pelisäännöistä ja käytännöistä. Ohjaussuhteen pohjana on molemminpuolinen luottamus, läpinäkyvyys ja tilan luominen erilaisille näkökulmille.

2. Tavoitteiden tai suunnan asettaminen

Määritellään, mitä työnohjauksella halutaan saavuttaa. Luodaan myönteisiä, voimavaroihin pohjautuvia tavoitteita ja yhteistä suuntaa. Johtamistyössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman johtajuusidentiteetin tarkastelua, roolien raja-alueiden tutkimista tai päätöksenteon selkeyttämistä.

3. Työskentelyvaihe

Ohjattavat tuovat esiin työtilanteita ja kokemuksia, jotka ovat merkityksellisiä sillä hetkellä. Ohjaan keskustelua dialogisesti: kysyn, pyydän tarkennuksia, autan määrittelemään käsitteitä ja luomaan kontekstia. Hyödynnän reflektiivisiä, narratiivisia ja tarvittaessa ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Johdon työnohjauksessa tarkastellaan usein myös valtasuhteita, vastuunkantoa ja organisaatiokulttuurin vaikutuksia.

4. Tiedostaminen ja oivaltaminen

Asiakas saa uusia näkökulmia omaan toimintaansa ja ajatteluunsa. Tunnistetaan omia voimavaroja, arvoja ja motivaatiotekijöitä. Oivallukset tukevat ammatillista kasvua ja työssä jaksamista. Johdon työnohjauksessa tämä voi tarkoittaa myös uudenlaista ymmärrystä omista vaikutusmekanismeista tai johtamisviestinnän vaikutuksista.

5. Toimintasuunnitelmien ja kokeilujen tekeminen

Sovitaan tarvittaessa pienistä kokeiluista tai muutoksista työarkeen. Keskiössä on oppiminen ja uuden testaaminen, ei täydellisyyden tavoittelu.

6. Prosessin arviointi ja päätös

Arvioidaan yhdessä tavoitteiden saavuttamista. Reflektoidaan opittua ja pohditaan työnohjauksen vaikutuksia. Tehdään päätös prosessin päättämisestä tai jatkamisesta.

Prosessin aikana tasapainoilen usein olemisen ja tekemisen välillä. Kysynkin ohjattavilta aika ajoin:
"Onko meidän hyvä olla tämän asian äärellä, vai tarvitsetteko jotain konkreettisempaa?"